.
Siinä me kiiruhdimme
eteenpäin, me kolme.
Sinäkin olit siellä,
tiesin kai jo silloin.
.
Katsoin sillan yli
puiden ja talojen taa.
Siellä näin taivaan,
suuren ja turkoosin.
.
Hehkuvana se jätti
ääriviivat varjoonsa.
Seurasi meitä
asemallekin.
.
Myöhästyimme.
Oma vikamme,
syyttelimme.
Murehdimme tunneista.
.
Taivaasta sinä
näit paremmin.
Katsoit kauemmas
seuraavaan hetkeen.
.
Tiesit ettei se ollut kiinni
tunneista, päivistäkään.
Koko ajan näet sen,
et päästä sitä pakoon.
.
Sinun se on,
sinun käsissäsi.
Ja se toteutuu,
myöhästyimme tai emme.
.
Sinun suunnitelmasi.
.
-Ann-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti