Tänään sain pitkästä aikaa olla ikuistamassa erään ystäväni konfirmaatiota. Siellä mieleni jäi aprikoimaan erityisesti sitä, miten ihanaa on että rippikesä on juuri ennen elämän - yleensä - ensimmäisiä valinnanpaikkoja. Ennen peruskoulun jälkeisiä valintoja, lukion kurssipohdintoja, ylioppilastutkintoa, opiskelupaikan etsintää. Ensin saadaan kokea Jeesuksen sovitustyö omalla kohdalla ja tunnustaa usko rakastavaan Jumalaan; sitten vasta lähdetään tunnustelemaan uusia polkuja, kurkistelemaan tienhaaroista ja jatkamaan tietä eteenpäin. Näin luotettavalta pohjalta onkin hyvä suunnistaa kohti tulevia haasteita.
Myöskin myöhemmin voi huomata, ettei Jumala heitä meitä suinpäin kaikkien haasteiden keskelle. Jumala valmistaa ja varustaa, ja uskon että odotuksen ajat - joita jokaisen elämässä varmasti on - ovat juuri tätä varten. Joku odottaa vauvan syntymää, toinen ensimmäistä työpaikkaa, kolmas tulevaa elämänkumppaniaan. Kaikkia näitä ja monia muita tehtäviä varten haluaa Jumala ensin valmistaa, antaa aikaa henkisesti valmistautua siihen uuteen, monella tavalla elämän mullistavaan aikaan, ja ehkä antaa myös fyysisiä siihen tarvittavia tietoja ja taitoja. Mutta harvoinpa tätä tulee täysin ymmärtäneeksi ennen kuin jälkeenpäin - ah, kuinka usein elämässä onkaan näin.
"Kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla. -- Olen katsellut kaikkea aherrusta, jonka Jumala on antanut ihmisille heidän rasituksekseen. Kaiken hän on alun alkaen tehnyt hyväksi ja asettanut iäti jatkumaan, mutta ihminen ei käsitä Jumalan tekoja, ei niiden alkua eikä loppua." (Saarn.3:1,10-11)
Jos siis satutte elämään hiljaista aikaa ja mietitte, miksi Jumala antaa odottaa (koska itsehän haluaisitte edetä suoraan pisteestä a pisteeseen b, jos yhtään olette niin kuin minä) niin pohtikaa, olisiko Jumalalla jotain teille annettavana silläkin hetkellä. Jotain mikä voisi tehdä tuosta odotuksen täyttymisen hetkestä vieläkin hehkeämmän.
Jostainpa putkahtivat mieleeni seuraavan riparilaulun sanat, joihin kiteytyy mielestäni myös jotain tähän sopivaa:
Kuule lapseni,
minun sanani, pidä mielessäsi minun neuvoni
Kuule lapseni,
minun sanani, pidä mielessäsi minun neuvoni
Etsi niin kuin hopeaa, etsi niin kuin aarretta,
missä on lähde viisauden?
Etsi niin kuin hopeaa, etsi niin kuin aarretta,
niin löydät Jumalan tuntemisen
Kuule lapseni,
avaa korvasi, avaa sydämesi vastaanottamaan
Kuule lapseni,
avaa korvasi, avaa sydämesi vastaanottamaan
Jääkää siis kuulolle,
Ann
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti