Loma - onko se niin väärin?

Monet ovat palanneet kesän jälkeen töihin mutta minä vasta aloittelen lomailua. Tai olisin vasta aloitellut jos olisin tehnyt yhden lisäviikon töitä. Olisin saanut tehdä mutta minua ei välttämättä tarvittu. Pitkän harkinnan jälkeen sanoin lomailulle kyllä. Ja olen tyytyväinen. Mutta miten paljon sitä pitikään perustella itselleen, perustella että myös opiskelija saa pitää kunnon lomaa. Lomaa, jolloin on aikaa itselle - ja myös Jumalalle.

Olette varmaan lukeneet raamatusta, miten Jeesus kehoitti paljon töitä tehneet opetuslapset lepäämään. "Jeesus sanoi heille: 'Lähtekää mukaani johonkin yksinäiseen paikkaan, niin saatte vähän levähtää.' Ihmisiä näet tuli ja meni koko ajan, eivätkä opetuslapset ehtineet edes syödä." Käytännössä he eivät tainneet ehtiä kovinkaan kauaksi lepäämään, mutta Jeesus kuitenkin näki, että he tarvitsivat lepoa, ja kutsui heidät lepäämään.

Nyky-yhteiskunnan tehokkuusajattelu saa meidät usein tekemään ratkaisuja, jotka minivoivat oman, ainoastaan itselle annetun ajan. Tulee lupailtua mennä sinne ja tänne, tehdä se ja se työ, vaikka juuri sen hetken kutsu voisikin olla vain levätä. Kehotankin teitä kuuntelemaan itseänne ja omaa kehoanne ja antamaan itsellenne lepoaikaa. Itse olen huomannut, että rentoutuneena inspiroidun ja ajatukseni lähtee oikein liitoon. Silloin voi myös paremmin olla tukena toisille ihmisille, minkä olen itse erityisesti nyt muutaman päivän aikana huomannut todelliseksi rikkaudeksi. Kun ei ole oma pää täynnä asiaa, jaksaa aivan eri lailla kuunnella ja olla läsnä toisten elämän eri vaiheissa. Mutta siihen tarvitaan sitä, että ottaa aikaa välillä vain ja ainoastaan itselle.

Muistakaa siis, että meillä on armollinen Jumala, jolle olemme rakkaita huolimatta siitä, miten paljon hyörimme ja rasitamme itseämme. Tässä teille todisteeksi pari Sanan paikkaa:

Luuk. 10: 38-42, joka päättyy Jeesuksen sanoihin: "Martta, Martta, sinä huolehdit ja hätäilet niin monista asioista. Vain yksi on tarpeen. Maria on valinnut hyvän osan, eikä sitä oteta häneltä pois";

Matt. 11: 28-30: "Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja katsokaa minua: minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Näin teidän sielunne löytää levon. Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt."

Seikkailkaapa

vaikka

sinisten unelmien

metsään,

ruokapöydän

ääreen

teekupposen,
Jumalan syliin,
hellään,
huomaan:
minua
rakastetaan.

-Ann