Parempi kun en sano mitään - vai?

En tiedä tuntuuko teistä joskus siltä, että olisitte paljon onnellisempi, jos saisitte elää vain omien ajatustenne kanssa. Ilman, että jakaisi niitä kenellekään, tai kuuntelisi toisen mielipiteitä asiasta. Minun on pakko myöntää, että minulle niin käy useinkin. Inspiroidun, leijun ja nautin milloin mistäkin ja välillä tuntuu, että toiset katsovat minuun kuin ajatellen, että kukahan hölmö tuokin on. Tietysti, maailmassa on myös monia asioita, jotka saavat minut surulliseksi, laskevat siivet alas niin, että kätkeydyn hetkeksi niiden suojaan ja jään mietiskelemään asioita itsekseni. En jää märehtimään sitä asianlaitaa, jossa nyt ollaan, vaan ennemmin ajatukseni kulkeutuvat sen ympärille, mitä kullekin asialle voisi tehdä. Jos ei mitään muuta, niin ainakin voin rukoilla.

Kaikki nämä ajatusprosessit ovat useimmiten sisäisiä - tosin moni on sanonut minulle, että ajatteluni näkyy kauas ulospäinkin. Välillä mietin, pitäisikö minun sanoa jotain, joskus sanon vaikka sisälläni kipristelee ja mietiskelen, miten toiset suhtautuvat siihen mitä sanon. Tavallaan ajatukseni menettävät puhtautensa silloin, kun sanon ne ääneen, ja tulevat alttiiksi maailman lialle. Mutta toisaalta, mitä järkeä on pitää niitä sisälläänkään? Silloin ne eivät saa mahdollisuutta muokkautua tai muuttaa mitään. Jos kaikki maailman kirjailijat olisivat jättäneet ajatuksensa päähänsä, ei meillä olisi kirjoja, joista inspiroitua ja joihin suhteuttaa ajatuksiamme. Jos kansamme johtajat jättäisivät ilmaisematta mielipiteensä, ei mitään ratkaisuja tultaisi edes yrittäneeksi tai pohtineeksi.

Joten, jos päässänne liikkuu jotain, mikä voisi mielestänne olla jollekulle rakentavaa, niin sanokaa ihmeessä. Jos pohditte jotain ja kaipaatte siihen toista näkökulmaa, niin keskustelkaa jonkun kanssa, mutta pitäkää itsellänne myös oikeus omiin ajatuksiinne - kukaan ei voi käskeä teitä ajattelemaan toisella tavalla. Keskustelkaa myös Jumalan kanssa, pohtikaa ja kuunnelkaa, kritisoikaa jos siltä tuntuu ja antakaa Jumalle mahdollisuus sanoa oma mielipiteensä. Ja jos Jumala todella puhuttelee teitä, niin ottakaa myös aikaa tutkiskella ja mietiskellä sitä, mitä Jumala on mahtanut tarkoittaa. Näin tekivät monet Raamatunkin henkilöt (miettikää vaikka Mariaa, joka odotti Jeesusta). Ehkä Jumala vielä tulee käyttämään noitakin ajatuksia.

Siunattua viikonloppua toivotellen,
Ann